Naapurialueet

 

Karhun sukukuntaan kuuluvia kyliä on muitakin kuin Kierikki. Tärkein lähikylä on Törmävaara (Tervola), joka on toiseksi suurin heti Kierikin jälkeen. Tämän lisäksi nykyisen Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan alueella on myös pari muuta, merkitykseltään paljon vähäisempää ja asukasluvultaan paljon pienempää kylää. Jokimaa (Siikajoki) on Karhun sukukunnan laitamilla. Heitä ei lasketa enää sukulaisiksi, sillä Jokimaassa ei koeta olevan karhun, vaan Majavan sukulaisia. Siellä vieraillaankin harvemmin kuin Törmävaarassa.

Törmävaara 

Törmävaara on suuri kivikauden asutuskeskittymä nykyajan Tervolassa. Kivikaudella Törmävaara oli itseasiassa suuri saari joen suistossa, meren rannalla. Nykyisen Kierikin ja Törmävaaran välinen etäisyys metsäteitä pitkin kävellen on noin 140 kilometriä.

Vaikka Törmävaara oli miltei Kierikin kokoinen kylä asukasmäärältään, ei siellä asuttu samanlaisissa pitkissä ja pysyvissä taloissa kuin Kierikissä. Törmävaarassa kaikki asuvat tiiviisti omissa pienissä kota-asumuksissaan, joista osa on pienempiä, osa isompia, osa pysyvämpiä ja osa vain kesäasumuksia. Se, ketä kussakin kodassa asuu, on jokaisen itse päätettävissä. Yleensä asujaimisto rakentuu äidin ja tämän lasten ydinryhmän ympärille. Nämä asumukset sijaitsevat saarella pieninä ryppäinä niin, että jokaisessa ryppäässä on yhden suvun kodat. Keskemmältä löytyy kylän päällikkö ja tietäjien kodat, sekä tietysti varastokuopat. Törmävaaralaiset eivät keskimäärin kykene ymmärtämään, miksi Kierikkiläiset haluavat asua yhdessä, suurissa taloissa, ja toisinpäin. Usein törmävaaralaiset ja kierikkiläiset voikin tavata kiistelemästä aiheesta leikillä keskenään, virne suupielessä.

Törmävaarassa noudatetaan pääasiassa samaa uskomusjärjestelmää kuin Kierikissä, ovathan kylät sukulaiskyliä. Moni ei enää tiedä, kumpi oli ensin, mutta molemmille kylille on selvää, että samasta emosta ollaan. Suvut ovat kuitenkin pääasiassa erit, joten aikaa kylien eriytymisestä on kulunut useita, jopa kymmeniä ihmisikiä. Karhunpalvonta on olennaista myös Törmävaarassa, samaten esi-isien henkien jututtaminen, muistaminen ja palvonta. Törmävaaran ja Kierikin tiukkaa yhteyttä kuvaakin ehkä parhaiten se, että mikäli toisesta kylästä joku muuttaa toiseen, ei häntä välttämättä tarvitse ottaa uuteen sukuun, eikä järjestää erityisiä lähtemisriittejä. Kylissä uskotaan, että esi-isät löytävät kyllä jälkeläisensä helposti molemmista kylistä. Onkin melko tavallista, että joku nuorisosta siirtyy mielitietyn perässä kylästä toiseen pysyvämminkin.

Kylien kesken käydään kauppaa, mutta myös yhteisiä, valtavia peuranajoja järjestetään. Tämä johtuu käytännön syistä; on parempi, että on laajoja alueita, minne tehdä ansakuoppajärjestelmiä peuranpyyntiä varten, on hyvä, että mukana on mahdollisimman paljon metsästäjiä, ja on aina parempi, ettei pyyntiä yritä tehdä kahtena vuonna peräkkäin samassa paikassa. Pääasiallisena elinkeinona Törmävaarassa on kuitenkin hylkeenpyynti. Törmävaarassa käydään yhtälailla kauppaa kuin Kierikissäkin, mutta toisinaan hieman eri asioista ja hieman eri ihmisten kanssa. Törmävaarasta käydään Kierikkiä enemmän kauppaa mm. länteen, ja varsinkin punaliusketta näkyy Törmävaarassa enemmän kuin Kierikissä. Törmävaaralaiset ovatkin kuuluja kivenveistotaidoistaan, liuskeesta tehdyistä karhunpääkirveistä ja -tikareistaan, vaikka Kierikin kivenkäsittelijät ovatkin ehkä piirun verran parempia piin käsittelijöitä.

Jokimaa

Pelissä Siikajokilaakson alue on nimeltään Jokimaa, ja sen kanssa kierikkiläisillä on vähemmän yhteyksiä kuin Törmävaaraan. Jokimaalaisten suvun kantaemo on Majava.

Jokimaalla kylät ovat pienempiä ja hajanaisempia kuin Törmävaaran ja Kierikin alueella, ja väestökin on köyhempää, vaikka siellä osataankin valmistaa hienoja reikäkirveitä ja -nuijia. Keramiikkaa käytetään vähän, joten paikalliset vaihtavat mielellään turkiksia ja muita oman alueen tuotteita taitavasti tehtyihin keraamiikka-astioihin. Noille alueille on Kierikistä matkaa nykymitassa vähän yli sata kilometriä.